Tiedätkö oman hyvinvointipankkisi saldon?
Jos avaat verkkopankkisi, näet heti tilisi saldon – tiedät, kuinka paljon rahaa on saatavilla ja huomaat nopeasti, jos tili on miinuksella. Mutta entä jos kysyn: tiedätkö, mikä on oman jaksamisesi ja hyvinvointisi reaaliaikainen saldo?
Onko tililläsi hyvinvointipuskuria vai paukkuuko hyvinvointisaldosi jo pakkasen puolella? Oletko kenties elellyt jo pidemmän pätkän luoton puolella toivoen, että myöhemmin ehdit maksaa takaisin? Tai oletko koskaan miettinyt, paljonko katetta olisi hyvä olla, jotta jaksaisit myös yllättävissä kuormitustilanteissa?
Moni meistä ei pysähdy miettimään näitä kysymyksiä, ennen kuin hyvinvointitili on jo pahasti miinuksella. Saatamme seurata pankkitilin saldoa ahkerasti, mutta oman kehomme ja mielemme tilanne jää helposti pimentoon. Tällaisessa tilanteessa kytee todellinen ongelma. Nimittäin hyvinvointivelassa korko juoksee aina. Ja se peritään tavalla tai toisella.
Kuunnellessani taannoin talous- ja rahoitusalan osaajia minulle syntyi oivallus. Ajattelin, miten hyvin talousmaailman ilmiöt ja termit soveltuvat käytettäväksi myös hyvinvointiasioiden käsittelyssä. Tässä kirjoituksessa pureudun nyt siihen, mitä yksilön hyvinvointivelka tarkoittaa. Miten tämä näkymätön velka syntyy, miksi me ihmiset olemme alttiita sille ja kuinka voimme katkaista velkakierteen ennen kuin ”konkurssi” uhkaa.
Mitä hyvinvointivelka on? – Höyläätkö huomaamattasi jaksamisen luottokorttia?
Hyvinvointivelka syntyy, kun kulutamme enemmän fyysisiä ja henkisiä resurssejamme kuin ehdimme palauttaa. Lyhytaikainen venyminen on osa elämää – deadline painaa päälle, projekti vie ylimääräistä energiaa tai arki vaatii hetkellisesti enemmän kuin mihin olemme tottuneet. Tämä muuttuu, kun venyminen ei enää ole ongelma, vaan siitä tulee arjen oletustila. Hyvinvointivelka ei siis synny yhdessä yössä. Se on enemmänkin vaivihkaa etenevä prosessi, joka voi kasaantua melko huomaamatta.
Ajattele hyvinvointiasi kuin luottokorttia. Sillä voi höylätä hetkellisiä ”pikavoittoja”, jotta saat tehty vielä yhden työtehtävän, valvottua yhden illan pidempään tai puristettua itsestäsi irti ylimääräistä energiaa. Mutta kuten luottokorttilaskussa, myös jaksamisen velassa koittaa aina takaisinmaksun aika. Joten muista:
Lasku tulee aina perässä. Jos venytät jaksamistasi tänään yli saldon, syntynyt velka pitää maksaa takaisin. Ja jottei ongelmia synny, pyri hoitamaan hyvinvointisi pankkitili reaaliajassa tasapainoon. Viivästynyt takaisinmaksu saapuu usein uupumuksen, stressin tai heikentyneen palautumisen muodossa. Vältä tätä tilannetta.
Huomioi korot. Korko juoksee koko ajan. Mitä pidempään lykkäät hyvinvointivelan takaisinmaksua, sitä suuremmaksi velka kasvaa.
Jatkuva miinuksella eläminen käy kalliiksi. Kun jaksamisen saldo on pakkasella, niin kehosi ja mielesi alkavat periä velkaa kovemmilla ehdoilla. Takaisinperintää saatetaan suorittaa unihäiriöinä, keskittymishäiriönä, stressioireina tai muina vakavampina on terveysongelmina. Tässä kohtaa ylivelkaantuminen on jo hälyttävällä tasolla.
Hyvinvointivelassa on huomioitavaa se, että sitä voi kertyä lähes huomaamatta ja siihen tottuu. Alamme nopeasti pitämään väsymystä ja jatkuvaa kuormitusta normaalina, vaikka tosiasiassa tilanne olisi jo ajautumassa kohti kriisiä. Siksi on tärkeää pysähtyä ajoissa ja kysyä itseltä, tuleeko elettyä jaksamisen luotolla vai onko saldotili mukavasti plussan puolella.
Miksi vain ihminen ottaa hyvinvointivelkaa?
Ihminen on paradoksaalisesti ainoa laji, joka suostuu neuvottelemaan oman jaksamisensa kanssa ja voi ottaa jaksamisluottoa eli hyvinvointivelkaa. Muu luonto toimii yksiselitteisemmin, tekniikasta puhumattakaan. Ajattele esimerkiksi kännykkää. Kännykkä sammuu, kun akku on loppu. Ei auta pyytää tai motivoida. Virta on yksiselitteisesti loppu ja vasta kun akut on ladattu toiminta voi jatkua. Entä sitten auto. Mitä jos unohdat tankata sen ja bensa tai muu polttoaine pääsee loppumaan. Ei liiku, ei sitten kilometriäkään. Ei suostu velaksi etenemään.
Mutta entäpä me ihmiset? Luonnon viisaimmat. Me jatkamme. Voimme ”painaa vielä vähän”, ”lepään sitten viikonloppuna” tai ”lomalla otan sitten aikaa itselleni”. Joustavuutemme on supervoimamme, mutta myös suurin riskimme. Se mahdollistaa hetken selviytymisen, mutta pitkällä aikavälillä se avaa oven hyvinvointikriisiin. Kykymme tekee meistä haavoittuvaisia, jos emme kiinnitä huomiota, milloin polttoaine todella loppuu, ennen kuin keho tai mieli vetää hätäjarrusta.
Hyvinvointivelka on sijoitusstrategia ilman tuottoa – kuinka katkaista kierre?
Hyvinvointivelkaa on helppo kerryttää, kun on niin paljon kaikkea, mihin toivoisi ehtivänsä ja kykenevänsä. Arjessa hyvinvoinnin luottokorttia on helppo heilauttaa, eikä se heti tunnu haittaavan omaa jaksamista. Aluksi hyvinvointivelka tuntuu hallittavalta. Yksi uneton yö ei romahduta hyvinvointipankkia. Yksi ohitettu ateria ei vie konkurssiin. Mutta kuten taloudellisessa velassa, ongelma piilee korkomekanismissa. Velka kasvaa myös, kun et tee mitään.
Oman hyvinvointivelan hallinta vaatii samanlaista kurinalaisuutta kuin taloudellinen riskienhallinta.
- Taseen tasapainotus: Arvioi rehellisesti, mikä jaksamisesi ”tilin saldo”.
- Likviditeetin varmistaminen: Onko sinulla arjessa palautumisen ”käyttöpääomaa”, vai elätkö velaksi?
- Sijoitusstrategian päivitys: Panostatko vain lyhyen jatkuvan tuottoihin (suoritus, tehokkuus) vai rakennatko pitkäjänteistä hyvinvointipääomaa?
Muista, että kehosi ei tarjoa velkajärjestelyä ja hyvinvointivelan ehkäisy on tietoista riskienhallintaa. Kun velkaa on liikaa, keho tai mieli voi tehdä pakkoratkaisun. Uupumus, stressireaktiot tai sairastuminen ovat kehosi tapa kertoa, että takaisinmaksua ei voi enää siirtää.
Miten maksaa hyvinvointivelka takaisin – ja estää uuden syntyminen?
Hyvä uutinen on, että hyvinvointivelasta voi toipua. Mutta kuten taloudellisessa velkakierteessä, myös tässä toipuminen vaatii suunnitelmaa ja sitoutumista.
- Pysähdy ja tunnista: Velan myöntäminen on ensimmäinen askel. Se vaatii rehellistä itsereflektiota tämänhetkisestä tilanteesta. Onko saldoni plussalla vai miinuksella?
- Maksa takaisin pienin erissä: Älä odota, että viikon loma korjaisi vuoden univelan. Jatkuva, arkeen upotettu palautuminen tehokkaampaa.
- Rakenna puskuria: Kehitä arkeen rutiineja, jotka ehkäisevät velkaantumista. Tällaisia voivat olla vaikkapa säännöllinen unirytmi, hengähdyshetket, itselle tärkeät harrastukset tai palauttava liikunta.
- Aloita heti tänään: Kuten sijoittaminen, ryhtyminen Kannattaa aloittaa heti. Mieti pieni yksittäinen keino, jonka voisit ottaa käyttöön saman tien.
Lopuksi muista, että hyvinvointisi on arvokasta. Kehosi ja mielesi ovat ainoa pääoma, jota et voi täysin korvata uusilla sijoituksilla. Sovitaanko, ettei laiteta omaa hyvinvointia taka-alalle, koska luulemme muiden asioiden olevan tärkeämpiä. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta yritetäänkö lopettaa jaksamisen luotolla – eläminen. Mitäs sanot, ryhdytäänkö yhdessä hyvinvointivelattomiksi?
#lupavoidahyvin